Jaakko Kuusisto

Orkesterien välisestä ystävyydestä

14/03/2012
Kommentteja (1)

Mikko Roihan ajatukset kaupunginteatterien välisistä yhteistyökuvioista saivat hiljattain aikaan ihan hyvää teatterikeskustelua, joka taas toi itselleni pintaan ajatuksia orkesterikentän asioista. Roiha peräänkuulutti teatteritalojen välistä produktiovaihtoa, koska oikeasti juuri mitkään kotimaiset teatterit eivät kilpaile samasta yleisöstä. Orkestereilla on vähemmän "produktioita" siinä mielessä kuin teattereilla - lienee yliampuvaa kutsua produktioksi sitä että kutsutaan kapu ja solisti ja sovitaan joku ohjelmisto - mutta silti.

 

Suomessa on monta orkesteria paljolti juuri siksi, että välimatkat ovat suuria eikä kukaan lähde vaikkapa Jyväskylästä Tampereelle illaksi yhtä konserttia varten. Paljon keskustelua on kuitenkin ollut siitä, tarvitaanko oikeasti näin monta yksikköä, vai voisiko orkesterien lukumäärä olla pienempi mutta toiminta enemmän maakuntarajat ylittävää. Itse en kannata pienpaikkakuntien orkesterien lakkauttamista tai fuusioimista suurempiin, koska ihan oikeasti paikallisuus on iso voimavara ja sille paikkakunnalle tärkeä juttu. Silti allekirjoitan sen että jos pikkukaupungin orkesteri x yrittää tehdä kaiken yksin ja itse vaikka 200 kilometrin päässä yritetään ihan samoja juttuja samaan aikaan, se voi näyttää tehottomalta - ja ehkä onkin.

 

Näyttää siltä että orkesterit koordinoivat solisti- ja kapuhankintoja varsin vähän. Monet tulevat kuitenkin erittäin pitkän matkan päästä ja matkakulut ovat usein huomattavia. Taiteilijan itsensä kannalta on hassua lentää 6000 kilometriä ja soittaa yksi konsertti Lahdessa. Yleensä yhteistyötä syntyy silloin kun valveutunut agentti haalii edustamalleen taiteilijalle lisää tekemistä sovitun keikan yhteyteen. Kuitenkin monissa orkestereissamme työskentelee kapellimestarina, intendenttinä tai muusikkona ihmisiä jotka ovat erinomaisen verkostoituneita ympäri maailmaa ja saavat houkuteltua orkesterinsa eteen tähtiä jotka ehkä muuten jäisivät tulematta. Voisivatko pienemmät ja ehkä syrjemmässä olevat orkesterimme hyötyä tästä?

 

Vielä konkreettisempi tämä kysymys on kun puhutaan viihdeproduktioista, joita kohtaan orkestereilla näyttää olevan yhä enemmän kysyntää. Sellaisen produktion synnytyskustannukset ovat kuitenkin usein aikamoiset, varsinkin jos teetetään koko konsertillinen uusia sovituksia ja homma vedetään kaupungissa x yksi tai kaksi kertaa. Moni hanke jää tekemättä tämän takia, vaikka idea olisi hyvä. Tätä kirjoittaessani olen Kuopiossa johtamassa Stingin musiikkiin keskittyvää konserttia, joka on aivan uusi kokonaisuus ja syntyi Lahden, Oulun ja Kuopion orkesterien yhteishankkeena. Nämä orkesterit eivät millään tavalla kilpaile samasta yleisöstä, joten asialla näyttää olevan vain hyviä puolia. Samaa logiikkaa voisi tutkiskella esimerkiksi sävellystilausten suhteen - miksi vaikkapa Porin pitäisi tilata teos yksin, jos sen yhtä hyvin voisi samantien viedä Vaasaan, Joensuuhun, ja Lappeenrantaan? Enemmän esityksiä uudelle teokselle ja pienemmät kulut orkestereille, vai mitä?

 

Tällaisissa ajatuksissa on se haittapuoli että niiden seurauksena joku saattaa todeta että nyt tarvitaan joku rakennemuutos jotta saadaan hieno katto-organisaatio koordinoimaan tätä kaikkea. Paine yhteishankkeisiin varmasti lisääntyy lähitulevaisuudessa, ihan budjettisyistä, ja olisi hyvä että orkesterit ottaisivat pallon haltuun itse hyvissä ajoin ja näyttäisivät ettei sinne tarvita uusia kokkeja sähläämään ja pomottamaan, vaan homma hoituu ihan keskenämmekin. Kaikki me tunnemme toisemme, eivätkä orkesterit kilpaile keskenään oikeastaan mistään.



Tero Tilus
24/07/2013, 22:09
Tämä on testi (voit poistaa):

Käyttöjärjestelmäsi on


LEAVE A COMMENT:

Name:

Comment: