Jaakko Kuusisto

Muusikkokoulutuksesta

19/11/2011
Kommentteja (8)

Jokaisen päättäjän jolla on mitään tekemistä meneillään olevan AMK-muusikkokoulutuksen alasajon kanssa, tulisi viipymättä lukea Minna Lindgrenin kolumni "871 ylimääräistä" uusimmasta Suomen Kuvalehdestä. Itse asiassa, kaikkien asiasta kiinnostuneiden tulisi lukea se. Minna kiteyttää nyt meneillään olevan aloituspaikkojen leikkausvimman järjettömyyden tavalla, josta meikäläinen osaa vain uneksia. Kuinka monen taiteilijan pitää työllistyä aika lailla samantien AMK-opintojensa päätteeksi, jotta koulutusohjelma olisi ansainnut olemassaolonsa? Kuka määrittelee sen, minkä laajuinen freelancer-verkosto maamme orkestereilla pitää olla käytettävissään?

Minnan keskeinen teesi on, että opiskelun primääri tähtäin ei ole yksinomaan työllistyminen, ja taiteiden opiskelussa tämä on erityisen totta. Mutta asiaa pitää tarkastella myös työelämän näkökulmasta, ja tässä se tarkastelu nyt tulee.

On esitetty, että aloituspaikkoja pitää karsia koska muusikoita valmistuu pilvin pimein suoraan kortistoon. Tämä väite tuntuu ainakin lahtelaisen orkesterielämän näkökulmasta olevan varsin kummallinen. Aivan viime aikoinakin on ollut tilanteita, joissa jopa viulistin löytäminen esim. sairastuneen vakkarimuusikon sijaiseksi on ollut vaikeaa, ja viulu on sentään niitä suositumpia soittimia. Lisäksi voisi kuvitella että jos tuolla jossain vaanii kasapäin ammattiviulisteja vailla mitään tekemistä, tulisi orkesterillekin päin merkittäviä määriä kyselyjä että olisko duunia tarjolla. Mutta kun ei tule. Aina silloin tällöin joku tarjoutuu, mutta mitään merkkejä orkesterimuusikoiden massatyöttömyydestä ei näy. 

Useissa maamme orkestereissa on sitäpaitsi se iso eläköitymisrysäys vielä edessäpäin. Ulkomaisten muusikoiden palkkaamisessa ei ole sinänsä mitään ongelmaa (jos heidät saadaan tulemaan tänne kylmään matalapalkkamaahan) mutta otammeko todella lähtökohdaksi että orkesteriemme työvoimatarpeesta huolehtiminen ulkoistetaan muiden maiden koulutusjärjestelmille? 

Jotta orkesterilaitos voi toimia, on sen käytettävissä oltava todella merkittävä freelancer-joukko josta riittää soittajia silloinkin kun kaikkiin kaupunkeihin iskee talviflunssaepidemia. Ja jotta meillä olisi riittävästi näitä todella hyviä soittajia, on meidän pakko kouluttaa suuria määriä, koska kaikista ei tule hyviä eikä sitä voi etukäteen ennustaa että kuka kypsyy riittävälle tasolle. Kuka on keksinyt luvun 871 ja millä perusteella?



Atso Almila
19/11/2011, 12:45
Nyt Suomen Kuvalehti äkkiä Minnan juttuun linkki nettiin!
Jaakko Kuusisto
19/11/2011, 14:00
Yritin metsästää linkkiä mutta ei löytynyt. En nyt mainosta lehteä enempää mutta se juttu on kyllä yhden irtonumeron ostamisen väärti.
Ulla Raiskio
22/12/2011, 14:27
Asiaa! Tämä aika, joka on sitä mieltä, että kaiken ihmisen oppiman tulisi olla euroilla mitattavaa, tulee kompastumaan omaan matalaotsaisuuteensa.
Frida Backman
28/12/2011, 16:15
Minnan juttu 1/2 https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/375459_10150470255614520_656384519_8435704_1653
Frida Backman
28/12/2011, 16:15
Minnan juttu 2/2 https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/402249_10150470253499520_656384519_8435701_1755
Frida Backman
28/12/2011, 16:18
Sori, linkki toimii vain facebookin kautta, koittakaa "Estetään Lahden Musiikki- ja draamainstituutin silpominen" - ryhmän sivua
JPK Jäntti
25/01/2012, 11:36
Kuuntelin eilen autossa ylen ykköseltä juttuja kansanmusiikista, joissa viitattiin myös tähän lukuun 871 ja Minna Lindgrenin kolumniin. Haastattelussa myös todettiin, että kansanmusiikki on nousussa ja sillä menee hyvin. Leikkaukset eivät kuulemma johdu esimerkiksi tason heikkoudesta (sanavalinta minun). Ensimmäisenä mieleeni tuli asia, jota kaikki korkeakoulut tekevät erityisen aktiivisesti nykyään - ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen julkisen rahoituksen lisäksi. Onko alalla edes mietitty mitään tällaista vai vain istuttu nyyhkimään itkuvirsien tahdissa? Muusikoilla jos keillä pitäisi olla hyvät edellytykset tehdä yhteistyösopimuksia ja hankkia laitoksille lukuisia rahoituslähteitä. Tämä tietenkin edellyttää tasoa, joka kestää kuuntelun. Kun kuuntelin tätä ohjelmaa, mieleeni hiipi kyllä aavistus, että tässä saattaa olla kuitenkin villakoiran ydin - tätä "kansanmusiikkia" ei haluta kuunnlla. Ei tyyli, eikä laatusyistä. Jos sitten Minna Lindgrenä mukaillen julkisen sektorin pitäisi tarjota musiikin alan koulutuspaikkoja vain isojen lasten päivähoitona ns. identiteetin hakua varten, niin olen valitettavasti sitä mieltä, että siihen meillä ei ole varaa. Jäin myös ihmettelemään asennetta, jolla luovuus ja sen kehittäminen omitaan vain taiteiden yksinoikeudeksi. Näin voi puhua vain ihminen, jolla ei ole mitään kokemusta tai näkemystä "oikeiden" ammattien luovuudesta. Noin vähän kärjistäen voin kokemuksesta sanoa, että hyvän liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen on paljon luovempi ja enemmän luovuutta kehittävä ja edellyttävä prosessi kuin keskitason improvisaatio. (Puhumattakaan siitä, mitä kuulin radiosta.) Luovuuden määrittelemisen vaikeus on siinä, että määritteleminen vie luovuuden mennessään. Luovuuden kehittämisen sijaan olen kuitenkin sitä mieltä, että näiden non-verbaalisten viestintäkeinojen - joihin taide pääsääntöisesti kuuluu - harjoittaminen on erittäin hyödyllistä ja kehittävää. Mutta aivan yhtä lailla matematiikka on kaunista, luovaa ja non-verbaalia ajattelua kehittävää kuin taidekin. Luovuutta on kaikkialla ja luovuus on pikemminkin asenne ja toimintatapa kuin johonkin lajiin sidottu asia. Sori Jaakko, toimit tässä nyt ukkosenjohdattimena purkaukselleni, mutta muusikot tuntuvat elävän jossain todellisuudesta vieraantuneessa norsunluutornissa. Jokainen saa toki opiskella mitä haluaa, mutta yhteiskunnan resurssit kustantaa näitä haluja ovat rajalliset.
20/07/2017, 16:04

LEAVE A COMMENT:

Name:

Comment: